Paras sijoitus - itsepuolustusopas sijoittajalle

Paras sijoitus - itsepuolustusopas sijoittajalle (Marko Erola, Talentum 2009)

Takakansi: 

Paras sijoitus - itsepuolustusopas sijoittajalleTätä kirjaa salkunhoitajat, meklarit ja sijoitusneuvojat eivät halua sinun lukevan!

Suomalainen sijoituskulttuuri elää murrosta. Sijoittajat ovat alkaneet epäillä, että jokin on pielessä. Sijoitusrahastot eivät tuota, ja osakesijoitukset valahtavat kerta toisensa jälkeen tappiolle. Sijoittajien on korkeaa aika tietää, miksi rahastoja hoitava ammattilaiset epäonnistuvat ja miten toivotonta pitkäaikaissäästäminen aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin on. "Pienet" palkkiot syövät pääosan sijoittajalle kuuluvista tuotoista. Parhaat rahastot ja tähtisalkunhoitajat ovat ikävä kyllä pelkkää kangastusta.

Osakepoiminnan tai ajoittamisen taitoa ei ole olemassakaan. Pörssiyhtiöiden tulosten ennustaminen ja osakkeiden arvon määrittäminen on niin vaikeaa, ettei sijoittajan kannata etsiä neulaa heinäsuovasta - hänen kannattaa ostaa koko suova!

Tervetuloa sijoittajan itsepuolustuskurssille. Ensin sanomme salkunhoitajamme irti. Sitten lakkaamme poimimasta osakkeita ja ryntäilemästä kuumimpien sijoitustrendien perässä. Paras sijoitus neuvoo tekemään passiivisia indeksisijoituksia, kokoamaan riskinsietokykyä vastaan sijoitussalkun ja tasapainottamaan sitä säännöllisesti. Näillä yksinkertaisilla neuvoilla selätät salkunhoitajat tuotoissa ja säästät hermojasi. Passiivinen sijoittaja saa pienimmällä vaivalla parhaat tuotot. Pelasta siis rahasi heti!

Marko Erola työskentelee sijoitusaiheisiin erikoistuneena toimittajana Talouselämä -lehdessä. Hän on seurannut osakemarkkinoita taloustoimittajana toistakymmentä vuotta. Vuosi 2004-2006 Erola juonsi Ylen Aamu-TV:n Perjantaipörssiä. Hän on myös esiintynyt muun muassa Sijoitus-invest -tapahtumissa. Erola on yhdessä Aki Pyysingin kanssa kirjoittanut menestysteoksen Pokerin käsikirja.

------------------------------------------------------------------------------ 
Kirja löytyy Adlibriksen valikoimasta:
------------------------------------------------------------------------------


Oma tiivistelmäni ja havainnot kirjasta:

Lähdin lukemaan Paras sijoitus -kirjaa mielenkiintoisista lähtökodista. Artikkelissani Pörssiromahdus tulee - kunpa sinä määräisit päivän kerroin kuinka kirjan kirjoittaja Marko Erola kävi vieraana Sijoitustiedon #Teerenpelit -haastatteluohjelmassa elokuussa 2018 ja sanoi myyneensä omat indeksisijoituksensa ja pitävänsä osan rahoistaan käteisenä. Kirjassa hän kuitenkin vahvasti suosittaa että passiiviset indeksirahastot ovat sijoittajalle järkevin vaihtoehto sijoittaa. Koska oma sijoitusstrategiani nojaa passiivisiin indeksirahastoihin, halusin tutustua Erolan ajatuksiin tarkemmin.

Kirja on kirjoitettu hyvin toisenlaisessa markkinatilanteessa vuonna 2008 kuin mikä tilanne on vuonna 2018. Kirjan alkusävelet on soitettu mollivoittoisessa finanssikriisissä vuoden 2008 loppupuolella, jossa lähes jokainen työviikko alkoi lehtiotsikoiden mukaan "mustalla maanantailla" ja päättyi "paniikkiperjantaihin". Kirja kuitenkin luo uskoa että heikosta markkinatilanteesta huolimatta, sijoittaja voi pitkällä tähtäimellä tehdä merkittävää voittoa. Näin jälkikäteen 10 vuoden kurssinousun jälkeen voi todeta että näin myös todella on tapahtunut. Mielenkiintoinen yksityiskohta muuten oli, että vain pari kuukautta Erolan Teerenpeli-haastattelun jälkeen pörssikurssit laskivat selvästi, aika näyttää alkaako tästä uusi pidempiaikaisempi laskukausi vai kääntyykö kurssit jälleen kasvu-uralle.

Kirjan alussa sijoittajalle esitellään korkoa korolle -ilmiön vaikutus, verrataan sijoittamista sekä rahan pitämistä pankkitilillä ja nostetaan esille kuinka pankkitalletukset on typerintä mitä ihminen ylimääräisellä rahalla voi pitkällä aikavälillä tehdä, kiitos inflaation.

          // Lue lisää Perusasiat kuntoon 1: Korkoa korolle

Kirjassa nostetaan esille, että osakkeisiin voi sijoittaa neljällä tavalla: suoraan tai sijoitusrahaston kautta sekä aktiivisesti ja passiivisesti. Kirjassa annetaan vahva suositus sijoittaa sijoitusrahaston kautta passiivisesti, jolloin pitkällä tähtäimellä sijoittaja tavoittelee osakkeiden keskimääräisen pitkän ajan tuottoa.

Kysymyksiin:

1. Miten minun kannattaa sijoittaa?
2. Kuinka paljon minun kannattaa sijoittaa?

vastaus on henkilökohtainen riskinsietokyky. Kirjassa annetaan hyvin yksinkertainen ohje: ota osakeriskiä passiivisesti ostamalla osuuksia indeksirahastoissa niin paljon kuin riskinsietokykysi sallii. Aloita heti ja sijoita kauan, mieluusti yli kymmenen vuotta. Älä tee mitään muuta. Lisäksi tärkeää on minimoida sijoituskulut. 

(Huom! Markkinoillahan ei kirjan kirjoittamisen aikaan ollut vielä täysin kuluttomia indeksirahastoja, nyt on. Nordnet Superrahastot - ilmainen lounas?)

Kirjassa haastetaan voimakkaasti aktiivinen salkunhoitoosakepoiminnan taito ja ajoittaminen, joissa kirjan mukaan menestyminen on pitkälti kiinni tuurista, ei taidosta. Aktiivinen salkunhoito hyödyttää ennen kaikkea rahastoa itsessään erilaisten palkkioiden muodossa (hallinnointipalkkio, merkintä- ja lunastuspalkkio, kaupankäyntikulut, tilinhoito- ja pankkikulut, tuottopalkkio). Rahaston kokonaiskuluilla on kuitenkin merkittävä vaikutus sijoittajan pitkän aikavälin tuottoon, jolloin kulut on pystyttävä painamaan niin alas kuin mahdollista.

Lokaa saavat myös ns. tähtisalkunhoitajat, joista osa voittaa kyllä aina markkinat, mutta ne ovat eri salkunhoitajat joka vuosi. Kirjassa myös todetaan että pörssiuutiset ovat, nimensä mukaisesti, ennustamattomia ja sattumanvaraisia. Siksi myös uutisiin reagoivat kurssiliikkeet ovat.

Erolan mukaan rahastot häviävät lähes poikkeuksetta vertailuindekseilleen juuri siksi, että:
  • osakkeiden tutkiminen ja aktiivinen sijoittaminen aiheuttaa kuluja
  • tutkiminen ja aktiivinen sijoittaminen ei kuitenkaan johda niin paljon parempiin tuottoihin että kustannukset tulisivat katetuksi.
Miksi sitten osa ihmisistä sinnikkäästi jatkaa aktiivisen salkunhoidon parissa? Kirjan mukaan ihmiset haluavat tehdä itse jotain, olla aktiivisia, etsivät jännitystä, haluavat kilpailla, olla muita parempia. Lisäksi keskivertokansalainen luulee tietävänsä sijoittamisesta enemmän kuin oikeasti tietää: "ole ahne, kun muut pelkäävät", "älä ota kiinni putoavaa tikaria", "ota voitot hitaasti ja tappiot nopeasti" ja niin edelleen. Pelkkien ikivihreiden sijoitusaforismien osaaminen ei kirjan mukaan takaa onnistumista.

Entäpä sitten osakepoiminta, varmasti sen verran taitoa löytyy että halvat osakkeet voi poimia talteen ja myydä kalliilla? Yksityissijoittaja hankkii tietonsa parin lehden, television tai sijoitusaiheisten blogien / artikkelien pohjalta. Ja lukemalla vuosikertomuksia. Sijoitusammattilainen lukee ja katsoo samat lähteet - mutta vasta tutkittuaan osakkeita 8-10 tuntia päivässä ja luettuaan tärkeimmät pörssitiedotteet, yritysanalyysit, toimialaraportit ja presentaatiot. Ja he eivät siltikään menesty pitkällä aikavälillä indeksiin verrattuna. Kirja siis kehoittaa luottamaan siihen että markkinat ovat tehokkaat ja ottaa talteen markkinoiden keskimääräinen tuotto.

Ajoittaja puolestaan yrittää syödä rusinat pullasta, jolloin hän helposti jää osattomaksi parhaista nousuista ja maksaa suurempia kaupankäyntikuluja kuin aina markkinoilla oleva sijoittaja. Tästä syystä itsekin suosin passiivisia indeksirahastoja ja hajautan ostot kuukausittain.

Kirja oli erinomainen vahvistus oman sijoitusstrategiani kirkastamiseksi ja suosittelen sitä vahvasti kaikille passiivisesta indeksisijoittamisesta kiinnostuneille! Jos kiinnostuit Nordnetin kuluttomista indeksirahastoista, katso kirjoitukseni Näin pääset alkuun.


------------------------------------------------------------------------------ 
Kirja löytyy Adlibriksen valikoimasta:
------------------------------------------------------------------------------

*Kirjoitus sisältää suosittelun palveluun: Adlibris*
Takaisin blogiinLisätietoja blogin mainonnasta.


---------------------------------------------------------------
Seuraa blogia: Twitterissä @Eurotarkka // Facebook // Blogit.fi // Bloglovin // Theblogjungle
Edellinen: Vuoden paras päivä /
--------------------------------------------------------------

Kommentit

  1. Hei, kiitos kaikenkattavasta arviostasi koko blogistasi! Siitä on ollut ainakin itselleni paljon hyötyä.

    Olen tosiaan "vasta" nyt 26-vuotiaana päässyt sijoittamisen makuun ja nimen omaan Superrahasto Suomeen tuli laitettua ensimmäiset eurot.

    Kiinnostaa tietää, että oletko itse sijoittanut mihin kaikkiin näistä neljästä Superrahastosta? Vai ainoastaan esim. vain Suomeen, joka on samalla näistä oikeasti täysin kuluton, joka pitkässä juoksussa takaa mittavan edun.

    Itselläni siis tavoitteena sijoittaa seuraavat 30 vuotta väh. 100€/kk.

    Näetkö, että sijoittaminen pelkästään Superrahasto Suomeen olisi pitkällä aikavälillä järkevää? Vai kannattaisiko mukaan ottaa jokin muu Superrahasto tai etf?

    Norjaa ja Tanskaa kaihdan näiden verotuskäytäntöjen vuoksi ja Ruotsi taas ei välttämättä toisi hajautus mielessä merkittävää etua. (Pl. Eur/Kruunu)

    Yksi mitä olen myös miettinyt on sijoittaminen vain yhteen globaaliin ETF:ään kuukausisäästäjänä, joka tässä tapauksessa olisi iShares Core MSCI World UCITS ETF, mieltä tästä?

    Paljon tuli kysymyksiä -toivottavasti jaksat edes murto-osaan vastata. :D

    -Roope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Roope, kiitos paljon positiivisista kommenteistasi. Mahtavaa että olet löytänyt sekä sijoittamisen että blogini.

      Olen itse sijoittanut vain Superrahasto Suomeen. Olen siis sillä käytännössä korvannut suorat osakesijoitukseni suomalaisiin yhtiöihin ja juurikin tuosta täydestä kuluttomuudesta johtuen.

      Piensijoittajalle Superrahasto Suomi on varmasti tiettyyn pisteeseen asti täysin riittävä. Ajallinen hajautus kun tulee kuukausisijoittamisen kautta ja rahaston kautta puolestaan hajautus useaan yhtiöön, joista valtaosa toimii kansainvälisillä markkinoilla.

      Ainoa asia joka äkkiseltään tulee mieleen mikä saattaa tulla jossain kohtaan vastaan on Nordnetin tarjoama Superluotto. Jos siis haluaisitkin hyödyntää kohtuullisen edullista velkavipua. Superluoton Kulta-tason mukaisen 0,99 % koron nimittäin saa vain jos yksittäinen osake tai ETF on enintään 20 % koko salkun markkina-arvosta (sijoitusrahasto enintään 60 %). Tästä syystä hajauttaminen useampaan rahastoon tai juurikin ETF:ään voi olla pidemmällä aikavälillä järkevää.


      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi. :)

      Keep up the good work!

      Poista

Lähetä kommentti