Takakansi:
"Miten voi täyttää vatsansa tai vaatettaa itsensä ilman rahaa? Missä yöpyä ilmaiseksi? Minne pyörähtää, jos loikkaa pois oravanpyörästä? Entä kannattaako se?
Tomi Astikainen eli neljä vuotta ilman rahaa ja matkusti ympäri maailmaa. Kirjassaan hän jakaa tietonsa ja tarinansa näiltä vuosilta.
Miten elää ilman rahaa antaa sekä arjen säästövinkkejä että ohjeita niille, jotka haaveilevat hyppäävänsä pois rahatalouden rattaista"
Kirja löytyy Adlibriksen valikoimasta, suora linkki: Miten elää ilman rahaa
Oma tiivistelmäni ja havainnot kirjasta:
Sanotaan että on lottovoitto syntyä Suomeen. Osaammeko me kuitenkaan oikeasti arvostaa sitä, kuinka hyvin meillä täällä on asiat?
Kirjan alussa kirjoittaja ja kirjan päähenkilö kertoo kuinka hän kuuli AIESEC-seminaarissa silmiä avaavasti: "jos sinulla on ruokaa jääkaapissa, vaatteita ylläsi ja pysyvä asunto, olet rikkaampi kuin 75 prosenttia maailman väestöstä. Kolme miljardia ihmistä ei osaa lukea. Jos sinulla on säästöjä pankissa, kuulut maailman rikkaimpien kahdeksan prosentin joukkoon. Jos heräsit aamulla enemmän terveenä kuin sairaana, sinulla on asiat paremmin kuin niillä miljoonalla, jotka eivät tule selviämään hengissä tällä viikolla. Jos et koskaan ole kokenut sodan kauhuja, yksinäisyyttä vankeudessa, kidutuksen kärsimystä tai nälän tuskaa, olet parempiosainen kuin 500 miljoonaa kanssaihmistä. 37.000 lasta kuolee tänään parannettavissa oleviin sairauksiin, kuten ripuliin."
Myönnän että en itse todellakaan osaa arvostaa sitä kaikkea yltäkylläisyyttä, jossa elän. Vaatekaappi pursuaa vaatteita, lämpimässä suihkussa tulee lotrattua joskus kymmeniä minuutteja, kaupasta voi ostaa mitä mieli tekee. Pään päällä on tukeva tiilikatto ja jalan alla lämmin lattia. Autolla pääsee minne vain, lentokoneesta puhumattakaan. Kahden viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin havahtunut siihen yksinkertaiseen tosiaan, että vaikka minulla on mahdollisuus ostaa tietyissä suhteellisissa rajoissa mitä vain, ostaminen ei tee onnelliseksi. Hetkellinen mielihyvän tunne, jonka saa hankkiessaan jotain uutta ja kiiltävää, katoaa yhtä nopeasti kuin on tullutkin. Tähän samaan havahtui vuonna 2010 myös kirjan kirjoittaja Tomi Astikainen, KTM, kun hän päätti elää täysin rahatta, jota hän lopulta teki neljä vuotta.
Lähdin lukemaan kirjaa sillä kulmalla, mitä omasta päätöksestään rahattomana eläneen ihmisen ajatusmaailmasta on itselle löydettävissä ja toisaalta, saisiko kirjasta oikeita vinkkejä rahankäytön vähentämiseen. Blogin teemaani kun kuuluu säästämisen kautta säästöasteen nosto ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu.
Ruoka on todellinen rahasyöppö ja luonnon antimien (marjat, sienet, kalat, villivihannekset) käyttö on yksinkertainen keino sekä laskea ruokalapun hintaa että vähentää kulusta. Kirjan mielenkiintoisinta antia ovatkin erilaiset lukemattomat linkkivinkit, kuten www.hortoilu.fi, josta löytyy esim. villivihannesruokavinkkejä tai www.satokartta.net, josta löytyy kartta Helsingin ilmaisista ruokapuista ja -pensaista. Kirjoittaja toki on vienyt ilmaisen syömisen vähän pidemmälle, ilmaisen ruoan pyytämisestä ravintoloista aina roskisdyykkaaminen asti.
Autoilun vaihtaminen pyöräilemiseen ja joukkoliikenteeseen, muutto pienempään asuntoon, tavaroiden kierrättäminen, ylipäätään tyytyminen vähempään, ovat kirjankin mukaan kaikki hyviä keinoja säästää. Matkatessaan kirjamme päähenkilö käytti aktiivisesti liftaamista, joskus kyytiä sai odottaa jopa yön yli. En ole koskaan liftannut ja se taitaa tällä iällä mennä dyykkaamisen ja talon valtaamisen kautta ilmaisen asumisen kanssa samaan kategoriaan, eli ei ehkä ole ns. oma kuppi teetä. Kirjassa hyvin avatut vapaaehtoistoiminta ja lahjatalous voisivat sitä kuitenkin olla. Kaikkeahan ei todellakaan tarvitse itse omistaa!
Kaiken kaikkiaan erilainen ja viihdyttävä lukukokemus ei-kliseisen-ammattimaisesti ja ei-ryppyotsaisesti kirjoitettuna. Kirjan teemat antoivat paljon ajattelemisen aihetta. Tiedän että minusta ei ole tekemään kirjailijan tapaista täyttä loikkaa rahattomuuteen ja rahattomana maailman kiertämiseen, mutta samanlainen kaipuu vapautua länsimaisesta työ-vkl-työ itsestäänselvyydestä asuu myös minussa. Itsellä vain on tarkoitus käyttää "sillä se lähtee millä on tullutkin" tyyppisesti taloudellista riippumattomuutta keinona tämän vapauden saavuttamiseen.
Kirja löytyy Adlibriksen valikoimasta, suora linkki: Miten elää ilman rahaa
*Kirjoitus sisältää suosittelun palveluun: Adlibris*
Takaisin blogiin. Lisätietoja blogin mainonnasta.
-----------------------------------------------------------------
Seuraa blogia: Twitterissä @Eurotarkka // Blogit.fi // Bloglovin // Theblogjungle
Seuraa blogia: Twitterissä @Eurotarkka // Blogit.fi // Bloglovin // Theblogjungle
Edellinen: Talousreformi /
Seuraava: Kultalusikka suuhun lapselle
-----------------------------------------------------------------
Kommentit
Lähetä kommentti